Minjan elämänkaari

	2004
23.12		Minja syntyi
	2005
04.02		Silmäpeilaus, terve
12.02		Minja tuli kotiin
??.10		Juoksu 1
	2006
21.01		Näyttely, JUN-H
14.05		Juoksu 2
22.09		Luustokuvaus, lonkat A-B, kyynäret 0-0
01.10		Tokokoe, ALO1, Keski-Suomen joukkuepiirinmestaruus (Lauka).
14.10		Tokokoe, ALO1
12.11		Tokokoe, ALO1, TK1
18.11		Näyttely, NUO-H
??.12		Kaksi hammasta poistettiin kiillevaurioiden vuoksi.
	2007
??.01		Juoksu 3
06.01		Näyttely, AVO-EH
27.01		Silmäpeilaus, terve. Polvitutkimus 0-0
11.02		Tokokoe, AVO1
17.02		Tokokoe, AVO3
24.02		Näyttely, AVO-EH
17.03		Tokokoe, AVO1
08.04		Näyttely, AVO-EH
14.04		Tokokoe, AVO2
28.04		Tokokoe, AVO1, TK2
06.05		Näyttely, AVO-ERI
12.05		Luonnetesti, +170p, laukauskokematon, hyväksytty
02.06		TNS-geenitestaus, terve
06.07		MH-luonnekuvaus, suoritettu
??.08		Juoksu 4
17.08		Minjan astutus Vekillä.
15.10		Minjalle syntyi 6 pentua kennel Vuohitallin nimiin
	2008
16.01		Minjalta poistettiin hammas kiillevaurion vuoksi. Samalla kuvattiin selkä, joka on terve.
02.03		Tokokoe, VOI3
15.03		Tokokoe, VOI2
24.03		Tokokoe, VOI2
11.4		Juoksu 5
04.05		Näyttely, AVO-EH
25.05		Tokokoe, VOI2
31.05		Tokokoe, VOI1
12.06		Tokokoe, VOI1
24.06		Tokokoe, VOI1, TK3
29.06		Erikoisnäyttely, AVO-ERI
09.08		Näyttely, AVO-EH
19.10		Tokokoe, EVL2, Keski-Suomen piirinmestaruus hopea
		Laukan vuoden tokokoirakko 2008
??.12		Juoksu 6
	2009
08.01		Silmäpeilaus, terve
14.02		Tokokoe, EVL- ohjaaja keskeytti
14.03		Tokokoe, EVL1
20.03		Minjan sterilointi
27.04		Gonioskopia-tutkimus, terve
10.05		Tokokoe, EVL3
06.06		Tokokoe, EVL3
13.06		Tokokoe, EVL3
18.06		CEA-geenitestaus, kantaja
05.07		Tokokoe, EVL- ohjaaja keskeytti

Minja, viralliselta nimeltään Starsky Dream Of Trick, syntyi jouluaaton attona 23.12.2004. Minja sai alkunsa Starsky Yolandan ja Pikkupaimenen Mr Misterin rakkaustarinasta. Ensimmäiset viikkonsa Minja eli emo-Yolan luona Nummelassa. Viiden viikon ikäisenä Minja sisaruksineen siirrettiin Starsky-kenneliin. Hain Minjan lopulliseen kotiinsa Jyväskylään 7,5 viikon iässä.

Yola ja pennut 1vrk. Minja etualalla. (C)S Mustonen

Kotimatkalla

Lähdimme klo 6.00 ajamaan kohti Joutsenoa. Löysimme hyvin perille ja perhoset lentelivät mahassani kuin olisin ollut MM-kisoihin valmistautumassa. Pennut olivat paljon pienempiä kuin olimme kuvitelleet. Paikalla oli koko pentueesta enää kaksi narttua ja yksi uros, muut pennut oli jo haettu. Nartut olivat hyvin erilaisia. Niistä minun piti vielä tehdä valinta. Toinen oli klassinen musta-valkea narttu ja "hyvin" rauhallinen. Se oli myöskin rakenteeltaan parempi ja tulevaisuus näyttelyissä näytti valoisammalta. Toinen narttu taas oli lehmän läntikäs ja vauhdikas. Hain kuitenkin enemmän harrastuskoiraa kuin näyttely-yksilöä, joten lehmän läntikäs narttu lähti mukaani. Hirmu paniikki syntyi kun autoon istahdettiin. Pentu huusi kuin vietävä. Tuli ihan kamala olo, mitä olin mennyt tekemään? Neiti makasi pahvilaatikossa koko matkan kun ei suostunut olemaan sylissä. Sieltä se mulkoili minua ja piippasi. Jossain vaiheessa neiti kuitenkin nukahti ja päästiin kotiin hiljaisuuden vallitessa.

Kotiuduimme kerrostalo- kolmioomme, jossa asuin tuolloin äitini kanssa.Pentu oli kovin utelias uudesta kodistaan. Suljimme kuitenkin äitini huoneen oven, jotta alue tuntuisi pienemmältä. Äiti ei myöskään pitänyt ajatuksesta että huoneen lattialla olisi Minjan jätöksiä. Niistä ei kuitenkaan ollut ongelmaa koska Minja osasi heti kotiuduttuaan tehdä papereille. Ensimmäiset yöt Minja vähän itkeskeli. Itse olin sen verran hermona että heräsin pienimpäänkin ääneen. Äkkiä Minja kuitenkin oppi nukkumaan koko yön. Sänkyyn ei vielä noilla töppö-jaloilla kivuttu, joten neiti tyytyi nukkumaan sängyn alla tai omassa sängyssään.

Ulkoilua rajoitti ulkona paukkuva pakkanen. Pitkiä aikoja ei voinut ulkona olla koska pennun piti pysyä liikkeessä. Jäällä oli mukava kirmata vapaana. Hiihtäjätkään eivät ensinäkemän jälkeen pelottaneet vaan ne ohitettiin mallikkaasti. Kaikkea piti tietenkin ulkona maistella. Varsinkin muiden koirien kakat olisivat olleet maukkaita, jollen olisi niitä suusta pois kaivanut. Hieman vartuttuaan Minja kuitenkin lopetti moisen mussutuksen. Iltahepuli oli hauskaa ja vaarallista seurattavaa iltaisin. Neiti rynni ympäri kämppää seiniin törmäillen kun mutkat olivat liian jyrkät. Lattialta kannatti kiivetä mahdollisimman korkealle, muuten oli seuraavana aamuna mojovia mustelmia.

Minja tykkää olla mukana kaikessa. Sängyn petaamisen tarkoitusta Minja ei kylläkään oikein ymmärtänyt. Homma meni lähinnä lakanoiden repimiseksi ja peiton sisällä pyörimiseksi. Siivoaminen oli lähinnä sotkemista. Vaatteet oli hankala pukea kun neiti roikkui lahkeessa tai sukassa. Muutoinkin hampaiden käyttöä oli vähän liiaksikin.

Minja 4kk

Minja 4kk ja paperiton Milla bc.

Minja oli nuorena hyvin sosiaalinen koira. Koira kun koira kelpasi leikkikaveriksi ja tappeluita välteltiin. Omien kavereiden lisäksi kävimme myös koirapuistossa. Perustottelevaisuus oli kiitettävää. Ohittaminen oli helppoa ja luoksetulokin suht. toimiva (tietysti jos jostain löyty jotain herkkua niin ei sieltä pois tultu). Kesällä totuttiin pyöräilijöihin, rullaluistelijoihin ja rullalautailijoihin.

Santeri ja Minja 3,5kk

Minja ei ollut nuorena lainkaan huomionhakuinen. Sillä oli omat juttunsa ja se oli hyvin häiriöherkkä. En halunnut sen kanssa taistella huomiosta, joten yhteistreenit muiden koirien kanssa olivat namiautomaattian oloa. Kävimme muutaman kerran Rottweileryhdistyksen tottisharjoituksissa, jotka olisivatkin olleet meille todella hyviä. Ikävä kyllä aika vaihtui emmekä päässeet jatkamaan harjoituksia. Jälkeenpäin ajateltuna ne olisivat olleet meille erinomaisia treenejä (vaikka kerran meinasikin neidin henki olla vaarassa kun eräs hieman ongelmatyyppi oli tulossa päälle).

Minja 6kk

Minja ja Merry-mudi

Minjan ollessa 9kk muutimme pois äitini siipien suojasta. Uusi asuntomme sijaitsi vähän matkan päässä vanhasta ja saimme kämppiksiksi Maijun ja hänen Merry-mudinsa. Minja ja Merry (Mustapippurin Neitiaika) sopeutuivat pian toistensa läsnäoloon. Välillä riehuivat, mutta kuitenkin osasivat jättää toisensa rauhaan. Minjalla oli paha tapa askarrella kotona. Varsinkin Maijun huoneesta löytyi yhtä sun toista mielenkiintoista. Siksipä isäni rakensi meille koiraportin, josta Merry pienempänä pääsi toiselle puolelle, mutta Minja ei. Heti alkuunsa Minja ryski portin rikki ja Merry taasen ei uskaltanut tulla portin läpi. Portti oli kuitenkin esillä kun eräänä aamuna lähdimme kouluun. Palatessamme oli koko puinen portti aivan säpäleinä. Minja oli ilmeisesti päättänyt että tämmöstä ei tarvita, ja purkanut portin osiin... No, ilman porttiakin selvisimme.

Minjan ensimmäiset juoksut olivat lokakuussa 2005, samalla alkoi ilmeisesti mörköikä ja murkkuilu. Oikeastaan arvasin juoksujen alkavan kun Minja ihan yhtäkkiä rähisi vastaan tulevalle koiralle. Yhtäkkiä Minjasta tuli pahinkin remmiräyhä, jonka kanssa kiersin muut koirat kaukaa ja harjoittelin ohitusta. Sosiallisuus oli tipotiessään ja vain omat koirakaverit kelpasivat leikkeihin. Koirapuistossa käyminen loppui koska Minja ei selkeästikään enää nauttinut olostaan aitojen sisäpuolella. Minja ei antanut tuntemattomien koirien haistella itseään ja ahdistui liian innokkaista uroksista. Pienen näpätyksen jälkeen neiti poistuu paikalta kuin pahinkin vaikeasti tavoiteltava. Tämä aiheuttaa kärhämää joidenkin koirien suhteen.

Minja 1v

Juoksujen aikaan alkoi Minja myös vältellä ihmisiä. Vieraat olivat pelottavia, joiden luo piti madella maata pitkin häntä koipienvälissä. Sosiaalistaminen alkoi siis alusta niin koiriin kuin ihmisiinkin.

Minja ja Caro talvella -05

Minja ja Caro keväällä -06
Maaliskuussa 2006 muutimme Minjan kanssa kahdestaan asumaan yksiöön. Oikeastaan samalla meillä alkoi aivan uusi aikakausi. Minja löysi korvansa ja pystyimme harrastelemaan tokoa paremmin myös häiriötekijöiden kanssa. Tuhoaminen loppui täysin (mikä sinänsä on huono koska ei tule aina laitettua tavaroita omalle paikalleen vaan ne jäävät lojumaan ). Minjan kanssa elämä on ollut siitä lähtien paljon helpompaa!

Minjan toiset juoksut alkoivat 14.5. Juoksujen aikaan teimme paljon ohituksia kontaktin ja namin kanssa minimoidaksemme rähinät. Juoksujen jälkeen on sosiaalisuus vieraita koiria ja ihmisiä kohtaan muuttunut. Rähinä ongelma on vähentynyt ellei jopa poistunut. Ihmisiä tervehditään häntäheiluen ja jopa vasten hyppimällä. Ilmeisesti se oli sitä ns."mörköikää". Juoksut ovat hieman pidemmät kuin 21vrk. Urokset ovat kiinnostuneita ainakin 4vk ajan, onneksi kierto on kuitenkin yli 7kk, eli eipä tuo haittaa.

Pari kuukautta asuttuamme yksiössä, sain huomattavasti halvemman asuntotarjouksen ja päätin siihen tarttua. Niinpä muutimme jälleen. Minja sopeutui jälleen todella hyvin uuteen asuntoon ja täällä asustamme edelleen.

Minja n.1,5v

Ensimmäinen toko-koe ©tinta

Aloitimme kesän alussa sekä agility että TOKOn. Agilityn aloitimme JATissa ja se onkin kovasti Minjan mieleen. Sähäkkyyttä löytyy ehkä liikaakin ohjaajan tasoon nähden. Tokon aloitimme Birgitan ohjauksella ja nopeasti liityimmekin Laukaan koiraharrastajien toko-alokkaat ryhmään. Äkkiä lajista tuli kovin mieleinen sekä ohjaajan että koiran mielestä. Tavoitteet nostettiin kotiharrastelusta kokeisiin menoon asti. Kesä menikin Minjan kanssa harrastellessa ja edistystä nähtiin sekä koirassa että ohjaajassa.Minjan kanssa on jatkunut harrastukset ja tokossa päästiin koe-tasolle. Loka-marraskuun aikana kävimmekin kolme ALO-luokan koetta, saavutuksena TK1 titteli. Ensimmäinen koe oli samalla Keski-Suomen piirimestaruuskilpailu ja voitimmekin Laukaan koiraharrastajien riveissä Keski-Suomen joukkuepiirimestaruuden. Siirryimmekin heti tahkoamaan AVO-luokan liikkeitä. Käväistiin myös Jyväskylän KV-näyttelyssä hakemassa NUO-H. Minjalla onkin nähtävästi suunnitelmissa ottaa punaisia nauhoja TOKOssa ja sinisiä näyttelyissä, vaihtelu virkistää.

Minja täytti 2v 23.12.2006. Siihen mennessä meillä oli tottelevaisuudesta TK1 ja Keski-Suomen joukkuepiirimestaruus -06 ja näyttelyistä Jun ja Nuo-H. Terveystarkistuksissa lonkat A-B ja kyynäret 0-0. Kaksi poskihammasta poistettiin kiillevaurioiden vuoksi (Minjalla on leikkaava purenta ja yksi ylimääräinen P1 hammas ylhäällä).

Minja reilu 2 vuotiaana.

Möllitoko avoin luokka. ©Timo Vallius

Vuoden 2007 alkupuolella kävimme silmä ja polvitarkastuksessa, täysin terve neiti. Kiertelimme muutamia näyttelyitä avoimessa luokassa joista tuloksina muutama EH ja yksi ERI.

Minjan kanssa kisasimme keväällä tokon avoimen luokan läpi saavuttaen tittelin TK2. Minjan kanssa paneuduimme koulutuksessa patoamiseen ääntelyongelmien vuoksi. Treeni on todella auttanut ja nyt neiti osaakin padota jo hyvin, eikä vinkuminen ole enää ongelma. Kiitokset kouluttajallemme Elina Willille, joka avasi silmäni ongelmalle ja auttoi sen ylitse.

Minja on tämän kevään aikana (2007) itsenäistynyt paljon. Entinen perskärpänen on alkanut osoittamaan kivasti irtoamista lenkillä, myös muiden koirien kanssa ovat leikit maistuneet paremmin. Tiedä mikä siihen on sitten mennyt. Arki on muutenkin tasaisen leppoissa. Treenataan ja lenkkeillään, niin paljon että olisi ehkä omistajan parempi suunnata energia välillä opiskeluunkin...

Minjan kanssa kävimme luonnetestin n.2v4kk ikäisenä. Tulos oli täysin Minjan näköinen. Terävä, kohtuullisen kova, puolustushaluinen ja erittäin vilkas. Hermorakenne putosi +1 koska Minjalla ei riittänyt rohkeus kelkalla, muutoin neiti ei kuormittunut luonnetestin aikana kummemmin.

Minja 2,5v

Kesä -07 meni Minjan kanssa voittajaluokan treenailun merkeissä sekä agilityn möllitason harjoituksissa. Seuraavat kokeet ja kilpailut sekä näyttelyt ovat suunnitelmissa vuoden 2008 alussa.

Syksyllä Minja astutettiin Starsky Ökyveikolla.

15.10.2007 Minja synnytti 6 pentua. 3 urosta ja 3 narttua. Näistä laumaamme liittyi pieni narttu, Nastja.

Syksy-07 on siis mennyt pentuja hoitaessa ja harrastukset ovat olleet tauolla.

Vuodelle 2008 on tavoitteena TK3, EVL-liikkeiden harjoittelu sekä BH-koe. Agilitykilpailujen korkkaus, sekä pk-jäljen treenaus. Muutamat näyttelyt (ainakin erkkari) ovat myös mietinnässä.

23.12.2007 Minja täytti kolme vuotta!
Minja on päässyt kolmen vuoden ikään. Siihen mennessä on saavutettu koulutustunnukset TK1 ja TK2. Minjalla on näyttelyistä erinomainen ja syksyllä se kasvatti pentueen.

Minja on mainio ystävä, toivottavasti meillä on vielä useita onnellisia vuosia yhdessä!

Kevät ja Kesä -08 on ollut vauhdikasta aikaa meidän perheelle. Minjan mukaan lähti oma pentu Nastja, jonka kanssa synkkaa erinomaisesti. Mammaloman jälkeen alkoi taas treenikausi, jota seurasi toki koekausi. Minjan kanssa käytiin yhteensä 7 voittajaluokan koetta, joista kolmesta viimeisestä saimme kaikista 1.tuloksen, kera kunniapalkinnon ja luokkavoiton. Minjalla on siis nyt titteli TK3.

Minjan kanssa lopetettiin agility, kun se ontui toista etujalkaa hetken. Vaikka Minja lajista pitää, sen kovuuden vuoksi laji on turhan vaarallinen. Minja ei välitä vaikka sattuu, enkä halua sitä agilityn vuoksi hajottaa, Minjan hyppytekniikka kun ei ole kaunein mahdollinen ;)

Erikoisnäyttelystä Minja sai erinomaisen ja sijoittui avoimen luokan neljänneksi. Se on nyt kehittynyt valmiiksi ja on muuttunut paljon ulkonäöllisesti, sen huomaa myös näyttelyarvosteluista.

Kesä ja syksy 2008 menikin toko-treeneissä. Jyväskylän alueelle saatiin viimein pystyyn bordercollie-treenirinki, josta on ollut meille hurjasti apua! Keskitymme paljon vireeseen ja yleisolemukseen, liikkeet tulevat sitten perästä. Kiitos kovasti koko treenipoppoolle, on ollut upeaa harjoitella kanssanne!

Lokakuussa osallistuimme tokon Keski-Suomen piirinmestaruuskilpailuihin, nyt yksilösarjaankin. Tulimme hienosti hopealle ja Minja teki kyllä elämänsä kokeen! Fiilis oli aivan mahtava ja kaikki liikkeet onnistuivat juuri niin hyvin kuin me ne sillä hetkellä osasimme. Eli Minjalle pm-hopeaa :) Ensi vuonna sitä voisi yrittää vaikka kirkastaa ;)

Joulukuun puolivälin jälkeen Minja aloitti juoksun, sen aikana saikin tokoilut olla tauolla kun neiti oli ihan kahvilla. Juoksusta päästyämme onkin neiti ollut tokotreeneissä lähes ylikiihkeä ja menoa on yritetty hillitä.

Minjan kanssa käytiin parissa tokokokeessa alkukeväästä. Ensimmäisen kokeen valmistelut menivät penkin alle ja lopulta keskeytimme kokeen Minjan jarrunappulan aukeamisen vuoksi. Toinen koe menikin paremmin ja Minja sai ensimmäisen EVL1 tuloksen.

Maaliskuussa Minja steriloitiin. Leikkaus vei veronsa ja Minjan lihaksisto heikkeni. Paljon tasaista lenkkiä ja hyvää ravintoa ovat saaneet tyttösen palautumaan jo aika mukavasti.

Treenit ovat omien kiireiden vuoksi jääneet vähemmälle, mikä näkyi heti koetuloksessa, elikkäs pudotus EVL3. Muutama koe vielä kesän alulle 2009 ja sitten mietitään kuviot uudelleen.

Minjassa en ole huomannut kovin suurta eroa leikkauksen jälkeen. Se on hieman leikkisämpi koirakavereiden kanssa, mutta muutoin hyvin samanlainen kuin aikaisemminkin. Olen erittäin tyytyväinen leikkaus-ratkaisuun, joka tehtiin vain sen vuoksi että Minjalle ei enää tule juoksuja. Mitään ongelmiahan sillä ei ole hormoonitoiminnan kanssa ollut.